KemoEnkelit

This time I will write about ChemoAngels to my Finnish readers, as I got a request earlier.

Noniin, nyt siihen luvattuun KemoEnkelit-postaukseen.

Liityin ohjelmaan kesäkuussa, eli melkein kolme kuukautta sitten, kirjekaverini innoittamana. Enkelinä voi toimia eri "tasoilla"; jotkut lähettävät lahjoja, osa enemmän kortteja ja peruskirjeitä. Itse kuulun jälkimmäiseen ryhmään. Jokaisella potilaalla on kuitenkin kaksi eri tason enkeliä.

Ensimmäisen kontaktini sain melko pian, noin viikon kuluessa liittymisestä, vaikka alunperin sain ilmoituksen että kontaktin saaminen voi kestää pitkäänkin. Ilmeisesti potilaan ikä ja sukupuoli voi olla mikä vain, itselleni kuitenkin osui suhteellisen samanikäinen henkilö.

Talvisodan muistomerkki, kirjoitin muutaman sanan talvisodasta.

Liittyessäni jäseneksi sivustolla ja sähköposteissa painotettiin moneen kertaan, että kaikki enkelit eivät koskaan kuule potilaistaan. Siksi esim. kysymysten esittäminen potilaalle on kielletty. Välillä tuntuu vähän "tyhmältä" kirjoitella kysymättä yhtään mitään, tulee itsekäs olo. Lisäksi joskus on harmillista, kun ei voi olla varma meneekö kaikki posti perille. Laitoin ensimmäiseen kirjeeseeni sähköpostiosoitteeni, ja kaikkiin kuorin laitan lähettäjän osoitteen.
Noin kerran kuussa voi KemoEnkelit-järjestöltä kuitenkin kysellä oman potilaansa tilanteesta ja päivityksistä. Potilaat ovat velvoitettuja ilmoittamaan itsestään järjestöön kuukausittain.

Itse en ole saanut kontaktiltani vastausta, mutta pyytäessäni järjestöltä infoa sain tietää, että hän on ilahtunut kaikesta postista. Viime kuussa sain kuitenkin sähköpostia, että kaikki postini ei ole tullut perille. Viesti ei ollut mitenkään syyttävä, vaan KemoEnkelit puhtaasti halusi selvittää asiaa. Kerroin, että olen lähettänyt postia säännöllisesti vähintään kerran viikossa (mikä on siis minimi). Kenties ollessani ulkomailla sieltä lähetetyt postit matkaavat kauemmin. Luultavasti asia on kuitenkin korjaantunut, sillä nyt ei muutamaan viikkoon ole kuulunut mitään. Ajattelin pyytää uuden infon järjestöltä parin viikon päästä.

Kerroin vähän suomalaisesta taiteesta; Minna Immosesta ja Rudolf Koivusta, jonka piirtämiä kissoja oli lähettämässäni kirjanmerkissä.

Olen lähettänyt pääasiassa postikortteja. Potilaan yhteystietojen mukana saa aina pienen listan hänen harrastuksistaan, lempiasioistaan jne. Jos löydän jotain niihin sopivaa, toki lähetän sellaisen, muuten olen laittanut kortteja suomalaisista teemoista tai muuten vain kauniilla kuvilla. Pari kertaa olen myös lähettänyt esitteitä, esim. Suomenlinnasta, tai karttoja yms. Olen kertonut Suomesta yleisesti, tai joskus olen laittanut ihan vain peruskuulumisiani. Pääasia on pitää aiheet positiivisena, ei kertoa omista murheistaan jne.

Vaikka postittelu onkin ollut tähän saakka yksipuolista, aion jatkaa KemoEnkelit-toimintaa. Kirjekaverillani on nyt kolme potilaskontaktia, itselläni vain tämä yksi ensimmäinen. En tiedä saako kontakteja ajan mittaan enemmän, mutta tällä hetkellä ainakin yksi on oikein riittävä.

Jos kiinnostus yhtään heräsi, suosittelen KemoEnkeleitä lämpimästi! Vaikkei kontaktistaan henkilökohtaisesti kuulisikaan, uskon että posti ilahduttaa. Alaikäraja enkeleille on 25 vuotta.

Nyt viimeksi laitoin sisustuskuvia, koska alkava syksy on innostanut ainakin itseäni sisustamaan.